2004 toimin Keskustanuorten Uudenmaan piirissä, jolloin sateenkaariperheet nousivat ensimmäistä kertaa poliittiseen keskusteluun. Itse muistan keskustelun pyörivän enemmänkin lasten kuin perheiden oikeuksien ympärillä. Sateenkaariperheet olivat tuolloin vielä tuntematon käsite. Vaikka itse olin kuulunut sateenkaariväkeen jo pitkään, silti asioiden esilletulo oli vaikeaa ennen vuonna 2004, jolloin asiasta ruvettiin tällöin ensimmäistä kertaa poliittista keskustelua. Tähän pystyin keskustanuorenakin ottamaan kantaa. Tuolloin puhuttiin vielä lesboparien lapsista ja homomiesten oikeuksista ei mainittu vielä mitään. Yläkäsitteillä pystyttiin kuitenkin käymään keskustelua ilman selkää lainsäädäntöä moni asia oli ei-kielletty, eli sallittu. Omalla kohdallani keskustelun käyminen oli vaikeaa. Keskustan riveissä herätysliikkeellä oli selkeä kannatus ja monesti uusmaalaisen keskustanuoren puheita pidettiinkin liberaali city-kepulaisten maailmanparannuspuheina. Onneksi tästä on kulunut kaksitoista vuotta ja oma puoluekantakin on vaihtunut Vihreisiin ja tänä päivänä keskustelu on siirtynyt yläkäsitteistä faktapohjaiseen ja lailla määriteltyihin oikeuksiin. Näin parisuhdelain voimaantulon kynnyksellä ja äitiyslain nimien keruun hetkellä onkin mukavaa muistella pitkään kestänyttä omaa toimintaa sateenkaariperheiden hyväksi. Poliittinen vaikuttaminen on usein hidasta ja prosessina tuntuu usein sietämättömän hitaalta kun puhutaan itseään koskettavista perusoikeuksista koskien hedelmöityshoitoja, vanhemmuutta sekä lapsien oikeutta omiin vanhempiinsa. Toivonkin että omalla kohdallasi keskityt hetkisen ja lähdet kannattamaan parisuhdelakia. Nyt on mahdollisuus oikeasti vaikuttaa naisparien ja lasten mahdollisuuksiin tulla tasavertaisiksi perheiksi. Äitiyslaki takaa sen, että molemmat vanhemmat ovat juridisia vanhempia alusta asti, eikä tarvita vuoden odotusta, ennen kuin tämä on mahdollista. Odottamisen aikana vanhemmilla ei ole samoja oikeuksia ja he jäävät paitsi osasta etuuksia. Tämän lisäksi lapset saattavat joutua huostoonotetuiksi jos juridisille vanhemmalle sattuu jotain. Toisen äidin oikeudet jäävät syrjään vielä nimenkin annossa.
