8.25.2014

Tänään aloitin Diakonia Ammattikorkeakoulun opinnot

Aamu alkoi varhain jo seiskan pintaan lyhyiden yöunien jälkeen.
Olo oli niin kuin ekaluokkalaisella pitääkin,  hermoilin ja jännitin kuin pikkupoika.
Tietenkin taksi tuli yli puolituntia myöhässä kaikista varmisteluista huolimatta, sillä kuljettaja ei ollut saanut tietoa varhaisesta lähdöstä. Saavuttuamme paikalle purkautui jännitys hetkessä.
Omien luokkalaisten ensitapaaminen jännitti. Tiukasta opettajien ja opojen tarjoilemasta uuden tiedon tulvasta vain opiskelijatunnus oli ainut asia, joka päähän upposi. 

Liuta tunnuksia ja asioita piti sisäistää hetkessä. Kouluruokakin oli se paneerattu kalapalanen kumiperunoilla. Joka siis tiputti muistoihin aiemmista opinnoista nopeasti, tosin vielä nostalgisissa.

Liikkuminen on hidasta vanhassa rakennuksessa eri ikäiset
siivet on liimailtu yhteen hiukan itseäni rasittavin rampein ja pitkin nousevin käytävin.
Hissi on suhteellisen vanha ja uudistettunakin melkoisen hassu trans-elevator. Toinen ovi on puhkottu huoltokäytäviin, toinen vanhempi modernisoitu perinteisempi kampaovi avautuu ahtaaseen entiseen portaikkoon. Sinne ei kovin iso apuväline mahdu kääntymään.



Toisen opiskelijan opaskoiran häntä oli heiluessaan katkaissut hissin kulkemisen. Pysäyttäen hissin kesken matkan. Minunkin polvi osuessaan valokeilaan katkaisi menon, turvatoimeksi kyhättyä valoporttia aktivoiden. 

WC jutut on aina kivaa kerrottavaa. Inva wc löytyi peräti kolme kpl. No pytty oli suht uusi ja muuten kiva mutta pieni ja kova rengas upposi kauniisti ahteriin ja viilsi ihoa todella nautinnollisesti. Käsisuihku oli sen metrin pituinen ja jos sillä aikoi huuhtoa paikkojaan sen joutui tekemään käsien pesualtaan päällä. En oikein koskaan ole käsittänyt kuka insinööri myy käsisuihkuun sellaisen letkunpätäkän jolla ylettyy huumorin voimin osumaan pyttyyn 20 sentin päästä. Olen vakuttunut että naiset putkimiehinä eivät asentaisi tai tilaisi tuollaista mutta mies kun ei yleensä kyseistä käsi kahvaa asentamisen jälkeen käytä ei välitä sen funktionalisuudesta. Pidesuhku, kuten sitä usein kutsutaan on jo oiva sana pelottelemaan hetero miehen noin 2 km päähän. Kun sitten tälläinen jättiläinen yrittää selvitä wc touhuista kastumatta ja kastelematta koko wc:n. On se tuollaisen metrin letkun päässä sojottavan umpeen kalkiutuneen käsisuihkun kanssa todella kätevää. Ja koska "pidesuihku" on naisten juttu ei huoltomies koske siihen kun kirjallisella työmääräyksellä ja 3 puhelin soitolla. 
No inva wc letkut ja pide suhkut uusitaan. On muuten hauskaa että inva wc on merkitty henkilökunnan käyttöön ei suinkaan tutulla ja turvalisella inva merkillä. Nuo tarrat aijon lahjoittaa vielä tämän syksyn aikana. Jotta seuraava pääsykokeisiin osallistuva ei pissi housuun, kun ei tiedetä... Wc on niin mun intohimo mut jatketaan taas toiste.  


Näin iltapäivä unien jälkeen levättyä päivä ei enää tuntunut niin raskaalta. Vaikka polvi on vieläkin turvoksiin. Sain löydettyä muuten kulkupelin opiskeluihin. toivotaan että sille löytyy myyjä suomesta tai edes eu:sta. 600 lbs eli 272 kg kuormaa liikutteleva pride mobilityn QUANTUM 1450.
Jos löydät edustajan olisin kiitollinen vinkistä. Tämän saatua alkaa opinnot luistaa tällä hetkellä liikkuminen on tosi mahdotonta ilman koko ajan apua ja silloinkin varsin hankalaa ja jossain määrin jopa vaarallista kaltevilla käytävillä ilman jarruja. 






Odotankin huomista jolloin ehkä ehdin tutustua edes pariin opiskelijatoveriin. Jos ei sada menemme tutoreiden kanssa picnic:lle päivän päätteeksi. Eli huomenna mini crosserilla kouluun. Päätin aktivoitua tämän blogin kanssa nyt koulun alettua. On jälleen kiva kertoa elämästä kun jähmeä työttömän kotoilu päättyy..