Vanhuspalvelulain epämääräinen työryhmäluonnos on lausuntokierroksella.
Useat ovat ampuneet aloitetta näin
vaalien alla haulikolla osuen ja ei osuen maaliin. Lausuntokierrokseen osallistuvien tahojen
palaute saadaan käyttöön vasta viikon kuluttua. Sen jälkeen on poliittisen päätöksen pelin aika.
Paljon hämmennystä herättänyt laki on siis pian eduskunnan käsittelyssä.
Vanhustenhuollon julmat epäkohdat ikäihmisten järjestelmällinen laiminlyönti on syy
miksi lakia väännetään, siksi lakia
tarvitaan. Usein kunnissa tuotetaan minimi vaatimusten tasoita palvelua joka EI
RIITÄ ARVOSTETUN VANHUUDEN PALVELUIDEN TURVAAMISEEN. Laissa pyritään
ikääntyneiden palveluiden monipuolisuuteen. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja ikäihmistä
ymmärtävää AITOA LÄHEISYTTÖ JA VÄLITTÄMISTÄ joihin tulee turvata aikaa.
Työryhmä tiedottaa muokanneensa
edellistä lakiluonnosta tuoden siihen aivan uutta, ikäihmisten asemaa parantavia muotoja.
Siispä on tulossa määräyksiä joissa
kunnan on laitettava x määrää vanhuksia y määrää hoitajia. Holhoava Demari linja näkyy lain rakenteessa
ja Sosiaalinen vastuu kokoomuksen linjana niukoista pakottavista määristä
joka tekee laista vain taas yhden kapulan
välittävään ikäihmisten hoito työhön. Sillä erotuksella että nyt on löydettävä
joka kunnan yksikköön paljon lisä käsiä
jotka löytävät varmasti työtä mutta kotona asuvien senioreiden palveluihin tämä
lähinnä työ ikävän kiilan kun kuntien niukat resurssit ja rahat valuvat laitos
ja asumispalvelu työhön. Riittävän henkilöstön palkkaamiseen korvamerkitään 27 miljoonaa euroa kuntien pudjeteista.
Tällä rahalla saa palkattua noin 700 lisähenkilöä. Vajeeksi on arvioitu jotakuinkin tuo sama määrä.
Se mistä rahat otetaan ei laki tai sosiaaliministeriö kerro. Varmaankin tämä aiheuttaa sen että tulevaisuudessa Työkkärissä on paljon hoitajien paikkoja vapaana. Ja koska kotimaiset voimat eivät riitä tulee kyseeseen viro ja muut maat joista hoitavia käsiä saadaan. Se ymmärtävätkö he suomea ja vanhuksiamme ei varmasti ole vaikea arvaus.
Edellisessä lakiluonnoksessa palveluiden saannin ikärajaksi
oli laitettu 75 vuotta. Henkilöstömitoituksesta siinä ei puhuttu lainkaan, eikä
siihen sisältynyt sanktiomahdollisuutta.
Uudessa holhoavammassa esityksessä ikärajaa ei enää ole,
vanhuspalvelulaki koskettaa kaikkia vanhuuseläkkeeseen oikeutettuja. Siihen
sisältyy aivan uutena velvoitteena mm. asiakas pohjaiset lääkärimäärät.
Jotta riittävä moniammatillisuus toteutuisi, rahaa on tähän
ollaan varaamassa 45,4 miljoonaa.
Meillä on osaamatonta nuorta työtöntä paljon mutta viime
kesänä kun itse hain sosionomiksi oli meitä aikuispuolelalla opiskelijaksi haluavia oli 650 hakijaa diakoni ammattikorkeakouluun, ja
vain 37 paikkaa joihin valita. Eli itsekin
motivoitunut alan vaihtaja jäin taas ulos. odottamaan seuraavaa hakua.
Nuorten puolella luvut ovat vielä murheellisempia mutta
koska nuoret hakevat myös pakotettuina aloille johon motivaatio ei riitä eivät
luvut ole relavantteja.
Kun laki sitten tulee jos sitä ei ammuta alas vaalivuotena
kuntien itsehallintoa murentavana. Tarkoittaa se että käsiä on lisää mutta
kielitaitoa hoitajilla ei. Tällä
hetkellä moni seniori kertoessaan vaivoista kohtaa heikosti suomea ymmärtävän
hoitajan jolloin ammatti termistö ei helpota kun” miun jalkoja pakottaa” tai ”selkä
on puutunut” jää ymmärtämättä.
Toivon että omalla kohdallani kun vanhusikäinen en olen,
en koskaan joudu tilanteeseen jossa paska polttelee vaipassa. suu on kuiva ja
janottaa. ruoka viedään syömättä nokan edestä ja kellään ei le aikaa edes lusikallista
avittaa lihasrappeutta kärsivän suuhun.