Vanhuspalvelulaki lisää käsiä ja palvelua ?

Vanhuspalvelulain epämääräinen  työryhmäluonnos on lausuntokierroksella.

 Useat ovat ampuneet aloitetta näin vaalien alla haulikolla osuen ja ei osuen maaliin.  Lausuntokierrokseen osallistuvien tahojen palaute saadaan käyttöön vasta viikon kuluttua.  Sen jälkeen on poliittisen päätöksen pelin aika. Paljon hämmennystä herättänyt laki on siis pian eduskunnan käsittelyssä.

Vanhustenhuollon  julmat epäkohdat  ikäihmisten järjestelmällinen laiminlyönti on syy miksi lakia väännetään,  siksi lakia tarvitaan. Usein kunnissa tuotetaan minimi vaatimusten tasoita palvelua joka EI RIITÄ ARVOSTETUN VANHUUDEN PALVELUIDEN TURVAAMISEEN. Laissa pyritään ikääntyneiden palveluiden monipuolisuuteen. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja ikäihmistä ymmärtävää AITOA LÄHEISYTTÖ JA VÄLITTÄMISTÄ joihin tulee turvata aikaa.

Työryhmä  tiedottaa muokanneensa edellistä lakiluonnosta tuoden siihen aivan uutta,  ikäihmisten asemaa parantavia  muotoja.  

Siispä on tulossa määräyksiä joissa kunnan on laitettava x määrää vanhuksia y määrää hoitajia.  Holhoava Demari linja näkyy lain rakenteessa ja Sosiaalinen vastuu kokoomuksen linjana niukoista pakottavista määristä joka  tekee laista vain taas yhden kapulan välittävään ikäihmisten hoito työhön. Sillä erotuksella että nyt on löydettävä joka  kunnan yksikköön paljon lisä käsiä jotka löytävät varmasti työtä mutta kotona asuvien senioreiden palveluihin tämä lähinnä työ ikävän kiilan kun kuntien niukat resurssit ja rahat valuvat laitos ja asumispalvelu  työhön.
Riittävän henkilöstön palkkaamiseen  korvamerkitään 27 miljoonaa euroa kuntien pudjeteista.
 Tällä rahalla saa palkattua noin 700 lisähenkilöä. Vajeeksi on arvioitu jotakuinkin tuo sama määrä.
Se mistä rahat otetaan ei laki tai sosiaaliministeriö kerro. Varmaankin tämä aiheuttaa sen että tulevaisuudessa Työkkärissä on paljon hoitajien paikkoja vapaana. Ja koska kotimaiset voimat eivät riitä tulee kyseeseen viro ja muut maat joista hoitavia käsiä saadaan. Se ymmärtävätkö he suomea ja vanhuksiamme ei varmasti ole  vaikea arvaus.

Edellisessä lakiluonnoksessa palveluiden saannin ikärajaksi oli laitettu 75 vuotta. Henkilöstömitoituksesta siinä ei puhuttu lainkaan, eikä siihen sisältynyt sanktiomahdollisuutta.

Uudessa holhoavammassa  esityksessä ikärajaa ei enää ole, vanhuspalvelulaki koskettaa kaikkia vanhuuseläkkeeseen oikeutettuja. Siihen sisältyy aivan uutena velvoitteena mm. asiakas pohjaiset lääkärimäärät.

Jotta riittävä moniammatillisuus toteutuisi, rahaa on tähän ollaan varaamassa 45,4 miljoonaa.

Meillä on osaamatonta nuorta työtöntä paljon mutta viime kesänä kun itse hain sosionomiksi oli meitä aikuispuolelalla opiskelijaksi  haluavia oli  650 hakijaa diakoni ammattikorkeakouluun, ja vain  37 paikkaa joihin valita. Eli itsekin motivoitunut alan vaihtaja jäin taas ulos. odottamaan seuraavaa hakua.

Nuorten puolella luvut ovat vielä murheellisempia mutta koska nuoret hakevat myös pakotettuina aloille johon motivaatio ei riitä eivät luvut ole relavantteja.

Kun laki sitten tulee jos sitä ei ammuta alas vaalivuotena kuntien itsehallintoa murentavana. Tarkoittaa se että käsiä on lisää mutta kielitaitoa hoitajilla ei.  Tällä hetkellä moni seniori kertoessaan vaivoista kohtaa heikosti suomea ymmärtävän hoitajan jolloin ammatti termistö ei helpota kun” miun jalkoja pakottaa” tai ”selkä on puutunut” jää ymmärtämättä.

Toivon että omalla kohdallani kun vanhusikäinen en olen, en koskaan joudu tilanteeseen jossa paska polttelee vaipassa. suu on kuiva ja janottaa. ruoka viedään syömättä nokan edestä  ja kellään ei le aikaa edes lusikallista avittaa lihasrappeutta kärsivän  suuhun.